Mikko Paananen on poissa

Maanantai neljä kuukautta sitten on jäänyt Jyväskylän palvelukeskuksen työntekijöiden mieleen hyvin raskaana. Mikko Paananen on poissa, tieto siitä oli saatu jo viikonloppuna. Käsittämätön vapaa-ajan metsätöissä sattunut tapaturma oli vienyt joukosta läheisen ihmisen, jonka apuun ja neuvoihin oli turvauduttu aina kun oma kokemus ei vielä riittänyt kaikkea selvittämään. Mikko Paananen oli lahjakas ja monitaitoinen metsäkonetekniikan ammattilainen. Niin hänestä sanottiin, ja totta se oli. Hän osasi kuunnella ja päätellä mistä on kysymys, rakentaa toimivan ratkaisun ja selittää mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. Mikko Paananen tunnettiin joka puolella Suomea, hän antoi neuvojaan puhelimella lähes taukoamatta, vaikka samaan aikaan puhelun taustalla kuuluivat hänen itse aiheuttamansa asentamisen äänet. Perheelle Mikon äkillinen poismeno on ollut raskas. Samalla tavalla tunnetaan myös Jyväskylän palvelukeskuksessa. Työtovereiden surun rinnalle on vähitellen noussut myös ääretön kiitollisuus yhteisestä ajasta ja niistä tinkimättömistä periaatteista, jotka Mikko oli ympärilleen juurruttanut. Asentajatoveri Otto Kaikuranta pukee yksiselitteisiksi sanoiksi Mikon korvaamattoman roolin palvelukeskuksen työyhteisössä: ”Kenelle me nyt soitetaan.”

(as)

  
 
 
Jyväskylän palvelukeskuksen huollossa on "tupa täynnä"
Jyväskylässä ”tupa täynnä”
 

Metsäkonehuoltoon uutta voimaa

Arki Jyväskylän huoltohallin puolella on kehittynyt siihen suuntaan, johon sitä oltiin viemässä jo avajaisten aikaan. Huollon esimies Antti Hakkarainen on kesän jälkeen intoa täynnä: ”Huollon puolelta voin kertoa pari hyvää uutista. Konepaikat ovat lähes poikkeuksetta nykyään täynnä, se kertoo meidän tehneen jotain oikein, kun kysyntä kerran metsäkoneiden huoltopalveluille kasvaa. No, onhan se ihan yleinen kehityksen suunta myös. Miehitystä on kasvatettu niin, että jokaisella kolmella konepaikalla saadaan työt etenemään sujuvasti, vaikka joku asentajista lähtisi maastokeikalle. Pyrimme siihen, että kuka tahansa meistä voi tehdä kaikkea eteen tulevaa, tämä koskee myös maastoasennuksia. Olemme rekrytoineet sitten avajaisten kolme uutta asentajaa, Otto Kaikurannan ensimmäisestä työpäivästähän on kulunut jo kaksi ja puoli vuotta. Juhani Hytönen aloitti loppukeväästä, Teppo Kaipio ja Tuomas Hiekkala ovat viimeksi tulleita. Heillä on hyvät valmiudet, ensimmäiset koulutusjaksot ovat ohi. Päästään tositoimiin koko porukalla”.

Komatsu-metsäkoneasentaja Otto Kaikuranta
Otto Kaikurannalle on kertynyt mittariin jo kaksi ja puoli vuotta Jyväskylässä
 

Komatsu Way ja vielä sen päälle ”Jyväskylän tapa”

On varmaan hyvän merkki, kun asiakkaiden keskuuteen on vakiintunut käsitys siitä, millä tavalla Jyväskylässä asiat hoidetaan. Puhutaan ”Jyväskylän tavasta” tai ”tyylistä”. Mitähän sillä mahdetaan tarkoittaa?

Antti Hakkarainen Jyväskylän huollon esimies
 
Antti Hakkarainen on sitä mieltä, että jokaisella asiakkaalla on omat kriteerinsä, kun hän katsoo sitä, kuinka Jyväskylän tiimi on palveluissaan onnistunut. ”Meillä on ehdottomana perustasona se, mikä on kirjattu Komatsu Forestin tavaksi toimia. Yritämme joka kerta tehdä asiat niin, että saisimme aikaan jonkinlaisen positiivisen yllätyksen, jotain vähän enemmän. Se voi liittyä palvelun nopeuteen tai hyvään luovaan ratkaisuun, esimerkiksi sellaisiin, joissa varaosien Jari Mäkelä on mestari”, sanoo Antti, pilke silmäkulmassa.

 
Asiakaskoulutuksen tehtäväkenttä laajenee
 
Seppo Kontteli:

Asiakaskoulutuksen tehtäväkenttä laajenee

Asiakaskoulutuksen roolin määrittely on sinänsä yksinkertainen: huolehtia siitä, että asiakkailla on riittävät valmiudet koneiden tekniikan hyödyntämiseen mahdollisimman hyvällä tasolla. Komatsu Forest Oy:ssä Seppo Kontteli vastaa asiakaskoulutuksesta. Näin hän asiaa pohtii: ”Vanhemman sukupolven koneet olivat kymmenen vuotta sitten huomattavan teknisiä ja edellyttivät suurin piirtein kuljettajilta samanlaisen tekniikkamäärän hallitsemista kuin nykyisetkin koneet. Nosturin ja hakkuulaitteen toimintojen säätäminen, leimikon avaaminen ja raportointi tapahtuivat jo silloin ohjausjärjestelmissämme käytännössä nykyisen kaltaisissa näkymissä.Tuolloin oli ensiarvoisen tärkeää, että saimme miehistöt koulutettua leimikon avaamiseen ja koneen säätämiseen tasolle, jossa työskentelystä tuli kohtuullisen sujuvaa. Huolehdittiin myös, että työn lopuksi tuotantoraportin lähettäminen metsäyhtiöön onnistui. Itse koneella operoimisen osaaminen jätettiin suosiolla metsäopetukselle. Uskottiin, että se riittää.”
 

Komatsu MaxiVision
 

Konevalmistajan rooli

Kilpailu kiristyy, metsäkonetyön tuottavuuden vaatimukset kasvat, kehitystyötä ohjaa koneiden suorituskyvyn kasvattaminen. Toinen rintama kilpailussa mukana pysymiseksi on avattu metsäkoneiden tuottavampaa käyttöä tukevien palveluiden kehittämiseen. Komatsulla on valmiina markkinoilla useita palvelun tuotteita: huoltosopimukset, MaxiFleet- ja MaxiVision-palvelut. Digitalisaatio menee koneyrittämisessä eteenpäin vähintään samaa tahtia kuin yhteiskunnassa muillakin aloilla. Digipalveluiden ja -taitojen haltuun ottaminen, siirtäminen asiakkaille ja käyttäjille, on asiakaskoulutuksen ”se suuri tehtävä”, sen Seppo Kontteli tietää: ”Asiakaskoulutuksen rooli tuottavuuskilpailussa kasvaa. Myös koulutus kehittyy yhdeksi markkinoitavaksi tuotteeksi, osaksi Komatsu-tuoteportfoliota”, hän visioi.
 

Petri Ovaskainen vastaa MaxiFleetin ja MaxiVisionin teknisestä tuesta
 

Moniosaajille tarjolla hyviä työtilaisuuksia

Kehityksen suunta näkyy jo Komatsu Forest Oy:n henkilöstörakenteessa. Laaja koneiden käyttämiseen liittyvä ammattitaito on yhä useammin rekrytoinnin kriteerinä. Kouluttajilta ja muiltakin asiakaspinnassa työskenteleviltä odotetaan ammattilaistasoista koneilla operoimisen osaamista, sen lisäksi edellytetään metsäkoneiden perustekniikan ja Komatsu-teknologian hallintaa, kielten ja digitaalisuuden kanssa pärjäämistä. Siis valmiuksia, jotka ovat kehittyneet sopivan koulutuksen ja käytännön työn tuloksena. Pelkkä pitkän kokemuksen mukanaan tuoma ammattitaito on varmasti yhtä kysyttyä, mutta moni sen tien kulkeneista ammattilaisista lähentelee kohta seniori-ikää.

Komatsu Forest Oy on onnistunut viime aikoina saamaan riveihinsä useita metsäkonetekniikan huippuammattilaisia
– nyt näyttää hyvältä.


 

Kimmo Perälä kertoo, mikä sai hänet ryhtymään aluekouluttajaksi

Kimmo Perälä uusi Komatsu-aluekouluttaja
 
Kimmo Perälä aloitti muutama päivä sitten Komatsu-aluekouluttajana, hänen sijoituspaikkansa on Jyväskylän palvelukeskus. Uuden kouluttajan maantieteellinen vastuualue käsittää Keski-Suomen ja sen lisäksi muuta Suomea aina Pohjanlahden rannikolle saakka. Kimmolle Komatsu Forestin palvelukseen astuminen tarkoitti radikaalia muutosta aikaisempaan elämään. Paikanhakuilmoitus oli kuin suoraan Kimmon CV:stä kopioitu. Saiko juuri se hänet innostumaan vai huomasiko hän yhteiset arvot mahdollisesti tulevan työnantajansa kanssa? Komatsu Foresthan kertoo työtään ohjaaviksi arvoikseen kolme asiaa: intohimon teknologiaan, asiakkaan (koneyrittäjän) toimialan tuntemisen ja metsän sen kaikissa muodoissaan. Tuohon kuvaan Kimmo Perälän on helppo samastua. Alta kolmekymppinen insinööri on taatusti teknologiasta kiinnostunut, liki kymmenen vuotta metsäkoneyrittäjän kokemusta antaa näkemystä toimialasta, lapsesta asti työssä ja harrastuksissa metsä on Kimmolle ollut kaikki kaikessa.
 

Perimmäinen syyKimmo Perälän aluekoulutusalue käsittää Länsi-Suomen ja Keski-Suomen länsiosat

Totuus siitä mikä hänet sai tekemään tämän ratkaisun, on jotain inhimillistä ja toisaalta hyvin uskottavaa, jollain tapaa hänen sukupolvelleen tyypillistäkin. Ajatus on ollut jo kauan itämässä. On tarvinnut vain odottaa oikeaa hetkeä. Kimmo Perälä palaa kertomuksessaan vuosien taakse, aikaan kun Komatsun tekniikka ei ollut hänelle vielä niin tuttua.
”Minulla oli onni koneyrittäjänä saada tukihenkilöksi Jari Ojaniemi, hänen kykynsä ja tapansa auttaa on tehnyt aluekouluttajan työstä minun mielessäni ihanneammatin, hänestä tuli minulle idoli ja malli. Vuosien varrella olen saanut tutustua hänen tapaansa paneutua eteen tuleviin tilanteisiin. Olen oppinut häneltä, että ratkaisun tulee sisältää jotain sellaista mikä parantaa ja nostaa uudelle tasolle aikaisempaan verrattuna. Ongelman poistaminen ei vielä tarkoita mitään. Se on hyvin tilapäistä.”

Kimmolla on tuuria siinä mielessä, että Jari Ojaniemi on edelleen remmissä. Joten parempaa mentoria ei voisi kuvitella; näiden kahden kemiat toimivat, tietoa ja ideoita kulkee varmasti kahteen suuntaan.
”En ole hyppäämässä Jarin saappaisiin, siihen ei kukaan pysty, mutta paljon on tarkoitus omaksua hänen tavastaan auttaa yrittäjiä ja kuljettajia. Olen omakohtaisesti saanut kokea, minkälainen on se kiitollisuuden tunne, kun on saanut toimivaa apua. Varmaan siitä jotain välittyy myös avun antajalle”, miettii Kimmo.

Komatsu 901XC
 

Vahva käsitys Komatsun kyvyistä

Yksi Kimmon vahvuuksista on hänelle kokemuksen myötä syntynyt tieto siitä, mihin Komatsun nykykalusto teknisten ominaisuuksiensa puolesta parhaimmillaan pystyy. Hän tietää myös sen jatkuvan kilpajuoksun tuottavuuden kanssa. ”Joskus riitti sata mottia, nykyään kolmesataakin on liian vähän. Vaatimukset kasvavat tästä eteenkin päin. Ymmärrän senkin, että jokaisen asiakkaalle myydyn lisäominaisuuden tulee olla kannattava investointi. Se pitää olla myös koulutuksen tavoitteena. Komatsu-hakkuukoneiden kolmen pumpun systeemi ja nopea katkaisu ovat hyvä esimerkki siitä, mihin koneiden teknisessä kehittämisessä on kannattanut satsata; tuhansia kertoja toistuvissa työvaiheissa voi säästää paljon aikaa työpäivän mittaan”, hän pohdiskelee.