Juuri tänään
Globaalitalous on joutunut kritiikin kohteeksi koronaviruksen iskettyä ihmisten ja talouksien kimppuun eri puolilla maapalloa. Väitetään, että lentäminen ristiin rastiin on tehnyt mahdolliseksi viruksen nopean leviämisen, pitkät ja monimutkaiset tuotantoketjut puolestaan riskeeraavat lääkevarmuutta monessa maassa. Nykymenon puolustajat muistuttavat kuitenkin niistä sadoista miljardeista, jota globaali talous on tuonut. Suomalaisten väitetään hyötyneen siitä kolmanneksi eniten maailmassa. Metsäkone on kaikesta suomalaisuus- tai pohjoismaisuushypetyksestä huolimatta hyvä esimerkki globaalista tuotteesta. Sen useimmat rakennemoduulit sisältävät komponentteja eri puolilta maailmaa. Kotimaisen kuluttajan ostokäyttäytymistä ohjaava Suomalaisen Työn Liitto edellyttää tuotteelta 50 % kotimaisuusastetta lipputunnusta myöntäessään. On kuitenkin muistettava, että siinä kriteerit ovat kansallisia: suomalainen raaka-aine, suomalainen työ ja suomalainen omistus. Hyvä asia, jota jokaisen etenkin nyt olisi pohdittava päivittäisiä ostoksia tehdessään.Globaalissa taloudessa kansallista hyötyä tarkastellaan euroina ja dollareina, ja tässä yhteydessä Komatsu-metsäkone kannattaa nostaa esille. Komatsu Forest Oy:n toimitusjohtaja Jari Alahuhtala on jo vuosikymmenet laskenut kotimaassa myytävien Komatsujen Suomeen tuomaa taloudellista hyötyä omalla tavallaan. Hänellä on käytössään tarkat luvut, joihin laskelmat perustuvat. Monia se on häkellyttänyt: kuinka koneiden kokoonpano Ruotsissa voi kaikesta huolimatta olla niin positiivinen asia myös meille suomalaisille.
Alahuhtala kertoo:
Komatsu Forest AB hankkii useita avainkomponentteja tuotantoonsa Suomesta, sekä harvestereihin että kuormatraktoreihin: AGCO POWER -dieselmoottorit Linnavuoresta, Nokian Raskaat Renkaat -metsäkonerenkaat Nokialta, ohjaamot Fortaco Oy:ltä Kurikasta sekä näiden lisäksi useampia muita pienempiä komponentteja. Kun laskemme kuormatraktoreiden vuosittaiseen valmistukseen käytettyjen suomalaisten komponenttien arvon euroissa ja vertaamme sitä kotimaisille asiakkaille tuotujen kuormatraktoreiden hintaan, voimme tällä puolen Pohjanlahden todeta kauppataseen olevan varsin vahvasti positiivinen. Suomesta viedään kuormatraktorin valmistuksessa käytettyjä komponentteja arvoltaan yli kaksi- ja puolikertaisesti tänne tuotujen kuormakoneiden yhteenlaskettuun hintaan verrattuna.Laajemman komponenttipohjan harvestereissa vastaava luku on 1,5, joten Suomesta harvestereihin vietyjen komponenttien arvo verrattuna tänne tuotuihin Komatsu-hakkuukoneisiin on puolitoistakertainen. Näin siis tämänhetkisillä volyymeilla. Jos kokoonpanomäärä globaaleille markkinoille kasvaa, niin täällä myytävien koneiden suomalaisuuspanos kohoaa. Kotimaan myyntivolyymien kasvu vie tällä tavalla laskien lukuja toiseen suuntaan. Vaaraa taseen kääntymiseen negatiiviseksi ei juuri nyt ole näkyvissä. Uumajaan parhaillaan rakennettavan uuden kokoonpanotehtaan valmistusmäärien ennustetaan olevan nykyisiä korkeammat.
"Pirkkalasta katsottuna Pohjoismaisen metsäkoneteknologian merkittävät osaajat ovat kaikki sijoittuneet saman ympyrän ulkokehälle."
Logistiikka on globaalissa taloudessa avainsana
Jari Alahuhtala näkee, ettei paluuta ”kaikki tehdään kotona” -valmistukseen ole: ”Eri puolille maapalloa sijoittunut komponenttivalmistus on toimiva systeemi, sen punoo yhteen kovan kilpaulun kehittämät, useiden vaihtoehtojen logistiikkaratkaisut; että kaikki toimisi, tavaran on kuljettava joka suuntaan ja aina edullisimmalla tavalla. Hyvä ja runsaasti asiakkailta kiitosta saanut on Komatsu Forest Oy:n yli-yön tapahtuvat DROPBOX-kuljetukset. Ne tuovat asiakkaille hyötyä nopeilla toimituksillaan, Komatsu Forestille kehittyneet logistiikkapalvelut ovat antaneet mahdollisuuden keventää osien varastointia ja alentaa kustannuksia, mikä näkyy asiakkaille edullisempina hintoina. Globaalin markkinan tuoma komponenttivalmistajien välinen kilpailu on pudottanut hintoja mutta ennen muuta se on kohottanut metsäkoneisiin käytettävien osien laatua. On hienoa, että nuo mainitsemani suomalaiset Komatsujen avainkomponentit ovat alansa ehdotonta huippua koko maailmassa”, muistuttaa Alahuhtala.
Pohjoismainen metsäkone
Aprillipäivänä eläkkeelle siirtyvä Jari Alahuhtala on ollut mukana metsäkonebisneksessä jo niin pitkään, että hän on ehtinyt nähdä alan monivaiheisen kehityksen nykyiseen malliinsa, jossa karkeasti ottaen lähes kaikki skandinaavisen teknologian metsäkoneet kootaan Suomessa ja Ruotsissa, kahdessa johtavassa metsätalousmaassa. ”Ruotsin rooli metsäkoneteknologian kehityssuuntien ohjailussa on ollut ja on edelleen dominoiva. Tiedon standardisointi, ergonomiaratkaisut, katkonnan ohjauslogiikat ja monet hydrauliikkaan liittyvät oivallukset ovat alun perin läntisestä naapurista. Siellä metsäteollisuus on edelleen tarjoamassa rahaa kehityshankkeisiin ja tutkimukseen: hakkuun ja lähikuljetuksen uusiin konsepteihin, maastokulkemiseen ja autonomisiin koneratkaisuihin. Uumaja on yksi metsäteknologian tutkimuksen ja kehityksen keskuksista. Se on meitä suomalaisia lähellä ja monelta kantilta katsottuna hyvä paikka metsäkonetehtaalle. Suomella ja Ruotsilla on vahva perinne suhtautua terveen kriittisesti toistensa tekemisiin, uskon kuitenkin, että kilpailu on kirittänyt kumpaakin parempiin ratkaisuihin ja lopulta aina yhteistyöhön. Joskus mietin, miltä nykyiset hakkuukoneet näyttäisivät, jos tekisimme niitä pelkästään Suomen markkinoille”, pohtii Jari Alahuhtala.
"LOGGING PIONEER: Jari Alahuhtala pilkkihommissa vuonna 1999."
250 sanaa Jari Alahuhtalasta, tämän tiiviimmin sitä ei voi kertoa
Alahuhtalan 32 vuoden pesti metsäkoneiden parissa alkoi 80-luvun loppupuolella huoltopäällikkönä Valmetin omistamassa Velsa Oy:ssä, vastuualueena Suomi, Baltia, itäinen Eurooppa ja Neuvostoliitto. Etelä-Pohjanmaalta matka jatkui muutaman vuoden päästä Uumajaan, samoihin hommiin, mutta nyt kohdemaat vaihtuivat länteen: Skandinaviaan, Eurooppaan ja Amerikkaan. Kun 90-luvun lama muokkasi metsäkonemarkkinaa, Alahuhtalalle se tarkoitti uusia tehtäviä, Suomeen perustettiin myyntiyhtiö, sinne toimitusjohtajaksi. Osakeyhtiön markkina-alueeksi omistaja määriteli puoli maapalloa: Suomi, Baltia, Itä-Eurooppa ja sieltä kohti itää, aina Beringinsalmelle saakka. Toimitusjohtajapestin 15 vuoden aikana tapahtui paljon, metsäkonebisnes sai koko lailla nykyiset muotonsa, Komatsu-metsäkoneiden historiaan nuo vuodet jäävät monien mullistusten jaksoksi. Noiden voimakkaiden suhdannevaihteluiden aikana ennen vuotta 2000 yksikään konevalmistaja ei harjoittanut kannattavaa liiketoimintaa, se koski myös Valmetia. Syvä lama, Neuvostoliiton romahtaminen, Baltian rahoituskriisi ja metsäkonevalmistuksen tiuhaan toteutuneet omistajanvaihdokset olivat tuon ajan arkipäivää. Valtionyhtiö Valmet kasvoi monine rönsyineen liian suureksi, vyöry lähti liikkeelle, syntyi Sisu, sitten Partek, jouduttiin Koneen kitaan, mutta viimeisenä onnenpotkuna päästiin osaksi Komatsua.Jatkuvan muutoksen sekamelskaan Jari Alahuhtala oli hyvä ratkaisu, vuosikymmenen kestäneissä myllerryksissä ei omistajien ylin johto ehtinyt haitaksi asti sotkeutua kentän operaatioihin, kylmäpäinen markkinointiyhtiön toimitusjohtaja tiesi, että siinä tilanteessa pätee vanha sääntö: on helpompi saada myöhemmin anteeksi kuin ryhtyä anomaan lupaa tähän hätään. Näin mentiin, pankkijärjestelmänsä Neuvostoliiton myötä kadottaneeseen Baltiaan rakennettiin omin päin rahoituskuviot ja kauempana idässä ratkaistiin isoja kauppoja vaikka sitten ministerin kanssa painimalla. Oli pistettävä itsensä likoon, jos mieli saada jotain aikaiseksi. Komatsun tulo omistajaksi vuoden 2004 alusta muutti elämän ennustettavaksi ja tasapainoiseksi, tuli tukea ja ohjeistusta myös ylhäältä päin. Jari Alahuhtalan viimeinen iso projekti on kymmenen vuotta kestänyt pesti Venäjällä, jonne hänen johdollaan rakennettiin Komatsu-metsäkoneiden jälleenmyynti-, huolto- ja koulutusverkosto, niiden myötä saavutettiin vakiintunut markkina-asema. Viimeiset kaksi vuotta ennestään tutun Komatsu Forest Oy:n ohjaksissa on ollut rutiinien hoitamisen rinnalla hiljaisen tiedon siirtämistä niille, jotka jäävät jatkamaan.
On hyvä hetki kysyä: Mitä sait mukaasi pitkän matkan varrelta? Onko jotain, mistä haluaisit muistuttaa seuraavaa sukupolvea?
Yksi asia ylitse muiden tulee mieleen:
”Metsäkonekaupassa kanssakäyminen asiakkaiden kanssa eroaa kaikesta muusta konekaupasta, sen ovat varmasti huomanneet kaikki, jotka ovat yrittäneet sovitella metsäkoneiden markkinointia yhteen muun konekaupan kanssa. Traktoreiden, kuorma-autojen tai maansiirtokoneiden asiakaskunnan myyjään kohdistamat odotukset eroavat valtavasti siitä, mihin me olemme tällä alalla tottuneet. Metsäkoneasiakas, lähes aina yrittäjä, edellyttää suoraa välitöntä yhteyttä valmistajaan, päästää myyjän lähelleen ja odottaa vastavuoroisesti konevalmistajan edustajalta ehdotonta avoimuutta. Näin on markkina-alueesta tai maasta riippumatta", muistuttaa Jari Alahuhtala.(as)