Tiheiden ensiharvennusten ja nuorten hoitokohteiden rästit kasvavat, niitä kuitenkin hakataan ja sieltä saadaan rahanarvoista tavaraa. Onnistuminen korjuutyössä edellyttää erityistä osaamista. Yksi tämän lajin taitajista on Teemu Tiitinen, kävimme tapaamassa häntä Pohjois-Karjalassa.
Hoito- tai harvennuskohde
Viisi vuotta sitten Teemu Tiitinen muutti yrityksensä toimintaideaa. Tavoitteena oli tasaisempi työllistyminen; siirtyminen pois perinteisestä metsäyhtiölle urakoinnista enemmän oman onnensa sepäksi on ollut onnistunut ratkaisu. Samalla taitavana harventajana tunnettu konemies otti oman erikoisosaamisensa tehokkaampaan käyttöön: Joensuun ympäristön metsänomistajat saavat nyt vaikeatkin harvennuskohteensa hoidetuiksi ja samalla heille kertyy hiukan varhennettua hakkuutuloa, siinä sivussa päätyy bioenergialaitoksille polttoainetta ja metsäyhtiöille kuitupuuta.“Eniten saan työkohteita kahdelta paikalliselta energiaosuuskunnalta ja metsänomistajilta suoraan. Leimikot ovat usein niitä, joissa kuitupuukertymät ovat niin pieniä, että perinteisiä ostajia ne eivät kiinnosta, ovat jotain taimikonhoidon ja ensiharvennuksen välistä. Kemera-tuki auttaa ja aktivoi metsänomistajia hoitamaan rästiin jääneitä jo riukumetsäksi ehtineitä taimikoita. Nuoren metsän hoitokohde, josta kertyy riittävästi markkinoitavaa puuta, jättää metsän omistajalle ja puun korjaajalle tuloa. Koko ajan pitää olla kuitenkin tarkkana, muun muassa ennakkoraivaus on suhteellisen iso kuluerä. Sellaista tapausta, jossa kertymä on niin pieni, että minun täytyy lähettää lasku metsänomistajalle tehdystä työstä, yritän välttää”, kertoo Teemu Tiitinen.
Mitä vain saa tulla eteen – siksi Komatsu
Nykyinen tilanne energiapuun osalta on valtakunnassa hiukan nurinkurinen: käyttö lisääntyy, korjuumäärät pienenevät mutta energiahakkeen tuonti jatkaa kasvuaan. “Täällä meidän alueella tilanne on juuri tuollainen. Jos emme itse hankkisi pienpuuta bioenergian tarpeiksi, niin se korvattaisiin Venäjän hakkeella”, sanoo Teemu.Kohteita, joissa Teemu miehistöineen pääasiassa työskentelee ei voi, kuten todettiin, kutsua harvennuskohteiksi sanan tavallisimmassa merkityksessä. Metsiköt ovat alun perin kaiken taiteen sääntöjen mukaan perustettuja, mutta sitten ilman hoitoa jääneitä ja sen vuoksi sekaviksi viidakoiksi varttuneita. Ammattilaisen käsittelyn jälkeen niistä saadaan toivon mukaan tuottavaa talousmetsää. Kohteita riittää niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Toimenpiteitä odottaa liki miljoona hehtaaria, ja joka vuosi tulee lisää. Teemu Tiitisen työalueella on kysyntää sekä kuitu- että energiapuulle, metsäteollisuuden läheisyys ja alueellisten lämpölaitosten olemassaolo onkin siinä mielessä ratkaisevaa.
Metsäkoneurakointi Teemu Tiinen Oy:n hakkuukalusto, kolme Komatsua, soveltuu kaikenlaisiin kohteisiin. Yksi kone on varusteltu saksikouralla pelkästään pienpuun energiakohteita varten. Komatsun peruskonseptia Teemu pitää parhaana mahdollisena, eikä hän halua yleisesti tiedettyä asiaa eritellä sen enempää: ”No, niitähän minulla on”, hän ykskantaan toteaa. Komatsu C93 -joukkokäsittelyyn varustellut hakkuulaitteet saavat Teemu Tiitiseltä tarkempia perusteluja, toimintavarmuus ennen muuta: ”Luotettavia, ei letkuongelmia, laippa pysyy ehjänä ja ketju päällä, se on tiheissä kohteissa työn sujumisen kannalta tärkeää. ”Lähikuljetukseen riittää oma Komatsu-ajokone ja yksi ulkopuolinen.”
Komatsuja pidetään hyvine hyötysuhteineen pieniruokaisina. Se pätee myös pienipuustoisissa leimikoissa tuntikulutuksen osalta, mutta suuri pikkupuun osuus heilauttaa korjuuketjun kokonaiskulutusta ylöspäin. Teemu hallitsee joukkokäsittelyn suvereenisti, toki kuitupuun hän karsii yksinpuin laadun varmistamiseksi, mutta toinen kasa, energiapuu, se karttuu joutuisasti joukkokeräilyä ja -katkontaa hyödyntäen. “Sellainen kymmenmetrinen puusto on parasta energiapuun hakkuussa, puolesta välistä nippu poikki ja latvat siihen päälle”, kuvailee Teemu työtekniikkaansa. Entä kuinka usein hyödynnät Komatsun “tee se puomin alla”-työmenetelmää? ”Aina.”
Teemu on mukana kehityshankkeissa
Koneurakointi Teemu Tiitinen Oy:llä on kytkentä uusien metsänkäsittely- ja konetyömenetelmien kehittämiseen. Edellisessä artikkelissa kerroimme Luken johdolla toteutetusta käytäväharvennuksen viime vuoden lopulla päättyneestä kehittämishankkeesta. Siinä Teemu oli yhdeksän-nolla-ykkösellään mukana hakkaamassa Paiholan koealoja; nuorta koivikkoa, jonka alle oli syntynyt tiheä kuusikon alikasvos. Käsittelytapoina oli vertailun vuoksi perinteinen valikoiva harvennus, niiden rinnalla käytäväharvennus ennakkoraivatussa ja raivaamattomassa kohteessa. Jo näistä ensimmäisistä tuloksista voi nähdä, että Komatsu-hakkuukoneessa on kyllä niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan myös tulevaisuuden harvennuskoneelta kuten toimiva joukkokäsittely ja selviytyminen ennakkoraivaamattomassa kohteessa pienin puustoon jätetyin vaurioin. Tämä selviää käytäväharvennushankkeen loppuraportista.
Teemu haluaa jo nyt oikaista käsityksiä siitä, että kehitteillä oleva systemaattinen harvennusmetodi päästäisi kuljettajat jotenkin helpommalla, tekisi siitä jopa aloittelijoille sopivaa. Milteipä asia on hänen mielestään päinvastoin, näin Teemu Tiitinen: ”Väyläharvennusta hyödynnettäessä ratkaisuja tehdessä puuston kehitys pitää nähdä vuosien päähän, ja käsiteltävien runkojen määrä on sitä luokkaa, että siitä selviytyminen edellyttää kyllä kokemusta ja ammattitaitoa.” Kehitystyö metodien ja työmallien osalta jatkuu. Luken taholta on Teemua kyselty mukaan. “Olen luvannut lähteä myös seuraavalle kierrokselle”, sanoo Teemu.
Näin osaaminen muutetaan palveluksi
Metsäkoneurakointi Teemu Tiitinen Oy:n kotipaikka on Joensuussa, entisen Pyhäselän kunnan Hammaslahdessa. Yrityksen palvelutarjonta on monipuolista, pääosin puunkorjuuseen mutta myös metsänhoitoon liittyvää. Perinteisintä toimintaa on yhteistyö Kontio- ja Enon energiaosuuskuntien kanssa, joille yritys korjaa niiden pystyleimikot. Lisäksi puuta ostetaan omaan korjuuseen tai sitten suoritetaan metsänomistajien hankintakauppojen hakkuita ja lähikuljetuksia. Yrityksellä on valmius arvioida metsän hoitotarpeita ja tarvittaessa vaikka jalkautua suorittamaan taimikonhoito. Työhistoriasta löytyy myös yhteistyöhankkeina tehtyjä metsäteitä.Tällä kalustolla:
- Komatsu 901 vm. 2019 / Komatsu C93, joukkokäsittelyvarustus
- Komatsu 901TX.1 vm. 2013 / Komatsu C93, joukkokäsittelyvarustus
- Valmet 911.3 vm. 2006 / saksikouravarustus
- Komatsu 845 -kuormatraktori vm. 2020 / varusteina mm. vaaka ja lajittelukarikat
- Siirtoauto
Petri Ovaskainen poikkesi Teemu Tiitisen hakkaamilla koealoilla:
Kyllä näitä riittää
Paiholan tienvarren kohde on tällekin seudulle tyypillinen. Pääpuulajiksi on valikoitunut koivu, ja se on muodostanut kasvatettavan metsikön monine latvuskerroksineen. Käytävä- eli väylähakkuun ehdoton etu saattaa olla, että Komatsulla voidaan käsitellä tällaista läpinäkymätöntä alikasvoksen valloittamaa metsää ja välttyä ennakkoraivaukselta. Nykyisellä valikoivalla harvennuksella tätä metsää on mahdoton käsitellä ilman ennakkoraivausta. Väyläharventamisen periaate näkyy selvästi vuosi sitten tehdyn hakkuun jälkeen, vaikka säästetty alikasvos sekoittaa hiukan näkymää. Jos katsotaan ensisijaisesti kasvatettavaa puustoa (koivuja), niin sen harvennus näyttää normaalisti toteutetulta.Estynyt näkyväisyys on ollut näiden Teemu Tiitisen koealojen yksi tutkimuksen kannalta tärkeä teema. Komatsussa kuljettaja on sijoittunut joka tilanteessa nosturilinjan päähän, joten näkökulma hakkuulaitteeseen pysyy aina samana. Näkyvyys työpisteeseen on paras mahdollinen. Toinen huomionarvoinen seikka on, ettei ajouraa ole tarvinnut leventää, vaikka kone yhdestä työpisteestä tekee väyliä koneen molemmille puolille.
Kuvat: Komatsu Forest ja Teemu Tiitinen
Teksti: Antero Siuro