Käytäväharvennus tulee, sitä kannattaa odottaa
Tiheiden, raivaamattomien kohteiden vaikeudet kyllä tiedetään, ja paljon on kehitteillä ongelman taklaamiseksi. Moneen kertaan mainitut uudet työmallit poistavat kuljettajan puuvalintaan työpisteessä kuluttamaa aikaa pilkkomalla puuvalinnan ja valikoivan harventamisen helpommin hahmotettaviin pienempiin kokonaisuuksiin ja lisäävät hakkuutyöhön samanlaisina toistuvia rutiinisuorituksia; Ruotsissa kehitelty sektiomenetelmä menee tässä kaikkein pisimmälle. Mutta vielä tätäkin parempaa on odotettavissa. Pohjoismaiset metsäntutkijat ovat tehneet työtä nuorten tiheiden männiköiden uuden ja selvästi tuottavamman käsittelytekniikan kehittämiseksi, sen suomalainen nimi ei ole vielä ehtinyt lopullisesti juurtua arkikieleen, mutta väyläharvennus lienee tulevaisuudessa osuva nimi.Menetelmän käyttöönotossa on päästy hyvään alkuun. Alun perin puomi-käytäväharvennuksen pohjoismaista nykysovellusta tutki ja kehitti reilu kymmenen vuotta sitten SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) Uumajan yksikössä Dan Bergström, jonka väitöskirja Techniques and systems for boom-corridor thinning in young dense forests tarkastettiin vuonna 2009. Ruotsissa ns. raivauspakko oli poistunut ennen vuosituhannen vaihdetta, mikä nosti aiheellisen huolen tulevaisuuden ensiharvennusten muuttumisesta taloudellisesti kannattamattomiksi. Siellä ei yhteiskunnan tukea ollut riukumetsän kohteille tarjolla. Käytäväharvennus toimivana ja potentiaalisena menetelmänä jäi elämään, mutta käytännön testihakkuita on tehty toistaiseksi liian vähän. Millä tavalla systemaattinen puiden poistaminen vaikuttaa metsikön kehittymiseen tulevaisuudessa, se kiinnostaa ja siitä on saatava mustaa valkoisella, ennen kuin käytäväharvennuksesta voi tulla valtamenetelmä nuoriin tiheisiin männiköihin.
Tavoitteena metsän hyvä kasvukunto ja uusi tuottava konetyön menetelmä
Suomi ei aio jäädä jalkoihin uuden menetelmän käyttöönotossa. Viime vuoden syyskuussa valmistui pari vuotta kestänyt kehittämishanke: Käytäväharvennus – Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen. Hankkeen vetäjällä, Luken erikoistutkijatutkija dosentti Yrjö Nuutisella, on tiheät verkostot tiedeyhteisöihin, erityisen hyvät suhteet SLU:hun Uumajaan, jossa hän on aikanaan työskennellyt, jopa saanut sieltä kipinän käytäväharvennusmenetelmään. Uuden korjuumenetelmän tutkimushankkeessa olivat Luonnonvarakeskuksen lisäksi mukana Suomen metsäkeskus ja UPM. Kahden vuoden tutkimusjakson aikana käsiteltiin käytäväharvennuksella erityyppisiä ensiharvennuskohteiden koealoja Suonenjoen ja Konneveden seuduilla samoin Pohjois-Karjalassa. Loppuraportin päätelmät ja päätösseminaarin puheenvuorot antavat aihetta optimismiin: korjuujälki oli niin kuin pitääkin.Missä vaiheessa tiheissä nuorissa ensiharvennusmänniköissä voidaan aikaa vievä hakkuukoneen kuljettajan tekemä puuvalinta jättää pois ja päästään valtavan harvennuspotentiaalin kimppuun? Ei ole kyse mistään pienistä tai satunnaisista kohteista, Nuutinen on itse arvioinut käytäväharvennusmenetelmän soveltuvan Suomessa liki miljoonan hehtaarin ensiharvennusrästien käsittelyyn vaikka heti. Vai missä mennään? Yrjö Nuutinen pyytää odottamaan vielä: ”Käytäväharvennuksen jatkon kannalta mielestäni on tärkein kasvatettavan puuston kehitys hakkuun jälkeen, sillä vaikka saisimme korjuutyön tuottavuuden kuinka korkeaksi tahansa, mutta metsän tukkipuusaanto tai/ja laatutekijät kiertoajalla putoavat, homma kaatuu siihen. Tästäkin meillä on jo tutkimus tehty, sitä parhaillaan raportoin SLU:n kanssa. Kasvunsimuloinneissa tukkipuusaannon erot käytäväharvennuksen ja perinteisen harvennuksen välillä olivat pienet. Tutkimustulokset viittaavat, että oikein toteutettuna saamme myös käytävämenetelmällä kasvatuskelpoisen metsän.”
Ensimmäinen hanke toi paljon tietoa uudesta tavasta korjata ensiharvennuspuuta tuottavasti, tuli selväksi, että tuohon suuntaan on edettävä. Jatkohanke asian tiimoilta on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Harvennusrästit eivät odota ikuisuuksia.
(as)
Mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa käytäväharvennuksesta kiinnostuneille, katso tästä ensimmäisen hankkeen aineistoja:
Lataa: Käytäväharvennus kehityshankkeen loppuraportti (PDF, 2,0 Mt)
Petri Ovaskainen:
Nämä ovat ensimmäiset ajatukseni uudesta menetelmästä
Käytäväharvennusmenetelmästä tulee vaikutelma heti ensi näkemältä, että se on tehokas. Menetelmä tekee mahdolliseksi hyvin systemaattisen ja selkeän työskentelytavan. Jopa aloittelevat kuljettajat voivat käytäväharvennuksen omaksuttuaan päästä nopeasti hyviin tuloksiin, koska niin paljon häiritsevää ja työpäivän mittaan kertyvää rasitusta jää pois kun voi keskittyä vain siihen mitä juuri nyt on tekemässä. Poistettavista puista ei voi erehtyä, eikä niille ole vaihtoehtoja, niitä ei tarvitse miettiä. Mitalin toinen puoli on pienten puiden ongelma: volyymeja kertyy vain käsittelemällä suuri määrä runkoja. Se taas edellyttää hyvää työtekniikkaa. Käytäväharvennuksessa urien väliin jää paljon käsittelemätöntä näkemistä haittaavaa aluetta, mikä vaikeuttaa oikeiden uraetäisyyksien ylläpitämistä. Kokemus ja MaxiVision ovat avuksi.MaxiVision-uratyökalu apuviivoineen auttaa kuljettaa pysymään oikealla etäisyydellä viereisistä urista. Tiheissä ennakkoraivaamattomissa kohteissa tämä on ehdoton ominaisuus.
Pitäähän tämä sanoa: Käytäväharvennus on kuin tehty Komatsu-hakkuukoneille, joilla voidaan yhdestä työpisteestä tehdä jopa useampia harvennuskäytäviä, käytäväharvennuksessa Komatsujen laaja työalue tulee kokonaisuudessaan hyötykäyttöön. Olen aina suositellut urien välisten puiden puimista puomin alle niin usein kuin se vain on mahdollista. Käytäväharvennuksessa se on ainoa vaihtoehto, se sopii Komatsulle, josta näkee esteettä kaataa, katkoa, lajitella ja pitää laadusta huolta.
Kasojen systemaattinen sijainti helpottaa perässä tulevan ajokoneen työtä. Syntynyt käytävä, vaikka kapea onkin, tarjoaa vaurioriskittömät kasan paikat. Puomin alle katkotun tavaran metsänpuoleiset päät ovat tasan, eikä nippua tarvitse kuormatessa pyöräyttää kuin varttikierros. Sekin näkyy kuormakoneen tuloksessa. Voin kuvitella, että tyypilliseltä tulevaisuuden käytäväharvennuskohteelta otetaan talteen sekä energia- että kuitupuuta, jolloin joukkokäsittelyä voidaan hyödyntää ainakin energiaosuudessa, todennäköisesti myös kuitupuussa. Käytäväharvennuksissa joukkokäsittelylaitteisto maksaa nopeasti itsensä takaisin. Mielenkiintoista on myös se, tarvitaanko enää ennakkoraivausta. Riippuu varmaan myös konemerkistä.